maanantai 27. syyskuuta 2010

Vko 38: Viidesluokkalaisten muinaistekniikan koululaispäivät

Syyskuu on koululaisten aikaa. Nautelankosken museo on vuosien aikana kehittänyt yhteistyötä koulujen kanssa ja tuloksena ovat jokavuotiset koululaispäivät. Koululaispäivät toimivat museolähtöisesti eli museo laatii aikataulut, tilaa linja-autot, kutsuu koululuokat opettajineen vierailulle ja huolehtii päivien ohjelmasta. Joka vuosi museossa vierailee kaikki Liedon peruskoulujen toisen, kolmannen ja viidennen luokan oppilaat.


Viidesluokkalaiset ovat syksyllä aloittaneet historian opiskelun. Heidän koululaispäiviensä aiheena on esihistoria – erityisesti kivikausi –, arkeologia ja muinaistekniikka. Museovierailun aikana tutustutaan museon perusnäyttelyyn Kivikauden pyyntimiehen jäljillä sekä päästään kokeilemaan vähintään yhtä kivikauden ajan muinaistekniikkaa. Mukaansa museosta koululuokat saavat Nautelankosken museon julkaisun Esihistorian jäljillä Liedossa, jonka avulla esihistoriaa voidaan tutkia syvemmin vielä koulussa.

Esihistorian jäljillä kertoo mitä on esihistoria ja arkeologinen tutkimus ja miten arkeologisia löytöjä ajoitetaan. Julkaisussa esitellään yhdeksän lietolaista esihistoriallista kohdetta alkaen mesoliittiselta kivikaudelta ja päätyen rautakaudelle varhaiskristilliseen aikaan. Kartan ja sanallisten ohjeiden avulla lukija voi käydä omatoimisesti tutustumassa kohde kohteelta Liedon esihistoriaan. Karttaan on merkitty kaikki Liedon alakoulut, joten sen avulla voidaan valita lähimpiä muinaisjäännöksiä vaikka yhteisten kouluretkien kohteeksi.


Teoriaosuus: Kalliomaalaukset ja kivikaudesta kertova näyttely

Tänä vuonna koululaispäivien erikoisteemana olivat kalliomaalaukset. Koska Liedosta ei ole löydetty kalliomaalauksia, tutustuttiin kalliomaalauksiin ja niiden kuvamaailmaan ja tulkintoihin PowerPoint-esityksen avulla museon auditoriossa. Samalla puhuttiin yleisesti esihistoriasta, sen kausista ja ihmisen ajasta maapallolla. Ihmisen olemassaoloa havainnollistettiin myöhemmin näyttelyssä Tiina Vainion Aika Matka –taideteoksen avulla, jossa ihmisen olemassaolo on esitetty suhteessa koko maapallon ikään. Auditoriossa esiteltiin myös kivikauden välineistöä, esimerkiksi luu- ja kivikärkisiä nuolia sekä jousta.


Syvällisemmin kivikauteen ja arkeologiseen tutkimukseen perehdyttiin Kivikauden pyyntimiehen jäljillä –näyttelyssä. Museonjohtaja kertoi näyttelyesineiden, rannansiirtymäkarttojen sekä pienoismallin avulla oppilaille kivikauden elämästä ja elinolosuhteista. Pienoismallin avulla selvisi myös arkeologinen tutkimus kaivauksineen, mittauksineen ja dokumentointeineen.


Muinaistekniikka: Kalliomaalaus, tulen sytyttäminen ja jousiammunta
  
Viidesluokkalaisten koululaispäivien oleellinen osa on muinaistekniikka. Tutustuminen muinaistekniikkaan itse tekemällä auttaa oppilaita ymmärtämään esihistoriallisena aikana eläneiden ihmisten elämää. Tänä vuonna kokeiltiin kalliomaalauksta, tulen sytyttämistä ja jousiammuntaa.
   
Kalliomaalausta varten kukin oppilas sai valita itselleen sopivan kokoisen kiven. Tehtäväksi tuli maalata kiveen tikun avulla jokin vierailun alussa pidetyssä esityksessä nähdyistä yleisistä kalliomaalauskuvioista.
Kuvista yleisimpiä olivat erilaiset ihmishahmot, mukana myös metsästäjiä ja samaaneja. Hirviä syntyi kivien pintaan myös useita, samoin jonkin verran käärmeitä, kaloja ja uivia lintuja. Maalaamiseen käytettiin punamultamaalia, jota oli aiemmin keitetty museolla.

Tulen sytyttämiseen pyrittiin kitkan avulla. Puuhaan tarvittiin alustapuu, jossa oli kolo pyöritettävää tikkua varten. Sytyttämisessä käytettiin kahta eri tekniikkaa. Kun tikkua pyöritettiin käsien välissä, valittiin käyttöön kuiva takiaisen varsi. Kolossa pyöriessään takiainen alkaa hiukan murentua ja syntyvän kitkalämmön avulla yritetään saada tulta aikaiseksi. Toinen vaihtoehto oli käyttää puista tikkua sekä jousiporaa. Tällöin tikku kiepautettiin jousiporan nahkahihnan ympäri ja tikkua pidettiin kiinni päällipuolelta toisen puukappaleen avulla. Kun jousiporaa käytettiin sahamaisin liikkein, saatiin tikku liikkeelle ja vähitellen yhä vinhempaan vauhtiin. Nuotiota ei kukaan saanut aikaiseksi, savun hajua kylläkin useampi ryhmä ja toiset jopa näkyvää savua.
 
 
Kolmantena kokeiltavana tekniikkana oli jousiammunta. Käytössä oli kivikauden mallin mukaan tehty (ainakin ampujien kokoon nähden) melko isokokoinen jousi sekä puisia nuolia. Maalitaulu esitti varista. Koululaisia opastettiin jousiammunnan saloihin aloittaen hyvästä ampuma-asennosta ja ryhdistä sekä oikeanlaisesta otteesta. Monien mielestä jousen jännittäminen oli aika raskasta ja ampumien itsessään paljon vaikeampaan kuin kuvitteli vierestä katsoessa. Suurin osa nuolista putosi joko variksen eteen tai lensi ylitse heinikkoon, mutta osumiakin tuli sekä maalitaulun taustalevyyn että itse varikseen.


 Syyskuun aikana ehtivät kaikki Liedon viidesluokkalaiset vierailla Nautelankosken museon koululaispäivillä. Lisäksi tänä vuonna kävi neljä ryhmää Liedon ulkopuolisista kouluista. Liedossa on yhteensä kahdeksan alakoulua, joissa opiskelee viidesluokkalaisia. Rinnakkaisluokkia on yhdestä kolmeen koulusta riippuen. Ryhmäkoot vaihtelivat 16 – 44 oppilaaseen. Tässä vaiheessa, kun kolme lietolaista koulua on vielä käymättä, on museon muinaistekniikkapäivillä vieraillut 330 oppilasta ja 24 opettajaa. Ensi viikolla saapuvat viimeiset luokat.


Vaikka lietolaiset koululaiset vierailevat alakoulun aikana kolme kertaa Nautelankoskelle, käyvät he lisäksi täällä myös omatoimisesti. Tällä viikolla oli liikuntapäivä, joten pyöräilymatkan päässä olevasta koulusta saapui retkeläisiä nyt jo kuohuvaa koskea katsomaan.
 


Tekstin kirjoitti: museoamanuenssi

torstai 16. syyskuuta 2010

Viikko 37: Ryhmiä ja kokoelmapolitiikkaa

Syksyn myötä yhdistykset ja työyhteisöt ovat palanneet arkeen. Tämä näkyy museossa ryhmävierailuina. Parina viime viikkona on museossa ollut jälleen ennakkoon tilattuja ryhmiä. Joillakin museokäyntiin on yhdistetty muitakin kohteita, toisilla museo on ainut vierailupaikka ja aikaa onkin varattu runsaasti. 

Opastetulla kierroksella tutustutaan kaikkiin rakennuksiin ja näyttelyihin. Usein käydään vielä sillalla katsomassa Aurajoen suurinta koskea (joka tällä hetkellä tosin on edelleen niin kuiva, ettei kovin suurelta vaikuta). 



 
Museovierailuun liitetään usein kahvittelu, ruokailu tai molemmat. Museosta on mahdollista varata myös auditorio vaikka koko päivän kestävään koulutukseen tai kokoukseen. Tällöinkin päivän ohjelmassa on yleensä myös museoon tutustuminen ainakin Lauri Nautelan museon näyttelyiden osalta.


Kokoelmapolitiikka


Varsinais-Suomen ammatillisesti hoidetut museot ovat myös kesätauon jälkeen palanneet ruotuun, joten tällä viikolla kokoonnuttiin jälleen työstämään yhteistä kokoelmapoliittista ohjelmaa. 


Nyt paneuduttiin lähinnä kokoelmien sisältöihin. Samalla kun käytiin läpi kokoelmien nykyisiä sisältöjä, pohdittiin keruutoiminnan mahdollisia katvealueita. Seuraavalla kerralla siirrytään kokoelmatoiminnan nykytilanteeseen, sen vahvuuksiin ja uhkiin sekä kehittämiseen. Tarkoitus on myös yhtenäistää Varsinais-Suomen museoissa käytössä olevat lahjoitus-, laina-, poisto-, haastattelulupa- ja mahdolliset muut lomakkeet. Seuraava kokoontuminen on kuuden viikon kuluttua.

Tekstin kirjoitti museoamanuenssi

lauantai 11. syyskuuta 2010

Viikko 36: Valtakunnalliset arkeologian päivät

Museoviraston koordinoimia Valtakunnallisia arkeologian päiviä vietettiin 3. – 4. syyskuuta jo 13. kerran. Menneisyyden jäljillä oltiin yli 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Nautelankosken museo osallistui Arkeologian päiviin järjestämällä muinaistekniikkatyöpajoja koululaisille sekä opastetun pyöräretken muinaisjäännöksille Liedossa.


Muinaistekniikkatyöpajat

Koululaisille suunnattujen muinaistekniikkatyöpajojen aiheena oli esihistoria ja kivikausi. Työpajan teoriaosuudessa tutustuttiin suomalaisiin kalliomaalauksiin sekä museon näyttelyyn Kivikauden pyyntimiehen jäljillä. Tämän jälkeen jokainen osallistuja pääsi maalaamaan kiveen oman kallioaalauksensa, kokeilemaan tulen sytyttämistä kivikauden tapaan ja ampumaan jousella.






Pyöräretki Lietolaisille muinaisjäännöksille

Opastettu pyöräretki kiersi Aurajoen molemmin puolin noin 10 kilometrin lenkin. Retken kohteina oli kivikauden ja rautakauden muinaisjäännöksiä: asuinpaikkoja ja kalmistoja sekä kuppikiviä. Yhteensä reitin varrella on yli 40 muinaisjäännöstä. Retkelle osallistui seitsemän esihistoriasta kiinnostunutta pyöräilijää. Oppaana heillä oli arkeologi Elsa Hietala



Kukkarkoski

Nautelankosken museon alueella on Kukkarkosken kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue. Asuinpaikka on kivikaudella sijainnut saaressa, merenlahden rannalla. Asuinpaikkaa hieman korkeammalla on kalmisto, josta on tutkittu 12 hautaa. Kukkarkoskelta on löydetty paljon meripihkaesineitä, kampakeramiikkaa sekä kivestä valmistettuja esineitä kuten nuolenkärkiä ja talttoja.


Vintalan Merola


Merolassa sijaitsee myöhäisrautakautinen polttokenttäkalmisto ja viisi kivikauden asuinpaikkaa. Kalmistosta on löytynyt paljon aseita. Aseiden yhteydestä on löydetty myös pinsetit, jotka kertovat miesten kauneudenhoidosta: niillä on voitu nyppiä esimerkiksi partakarvoja.


Vintalan kylätalo


Vintalan kylätalon alla on rautakautinen kalmisto, josta on löydetty esimerkiksi koruja ja keihäänkärkiä. Esineet ovat mahdollisesti ruumishautauksista. Lisäksi kalmistosta on löydetty ”kruunu”, jota ei ole saatu talteen vaan on myyty turkulaiselle kultasepälle.



Kaskalan linnavuori


Kaskalan linnavuori on esihistoriallinen muinaislinna, joka jakautuu kahteen mäkeen. Pohjoisemmalla kalliomäellä on mäen keskikohdan poikki kulkeva suurista kivistä rakennettu kivivalli.


Hulkkunanmäki


Hulkkunanmäellä on rautakautinen kalmisto, jonka löydöissä erityistä on hopeaesineiden. Hulkkunanmäellä on myös kaksi kuppikiveä. Kuppikivet ovat maakiviä, joihin on hakattu pieniä maljamaisia kuppeja yleensä kiven yläpinnalle. Perimätiedon mukaan kuppeihin on saatettu uhrata esimerkiksi viljaa paremman sadon toivossa. Kuppeihin sataneella vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Kuppikivet ovat saattaneet olla myös rajapyykkejä. Kuppikivien varmaa ajoitusta tai alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tiedetä varmaksi. Sijaintinsa perusteella suomalaisia kuppikiviä on pidetty rautakautisina.

Tekstin kirjoitti museoamanuenssi

perjantai 3. syyskuuta 2010

Vko 35: Varsinais-Suomen museopäivä

Varsinais-Suomen museoissa on vietetty jo usean vuoden ajan Varsinais-Suomen museopäivää elokuun viimeisenä sunnuntaina. Tuolloin alueen museoihin on vapaa pääsy tai alennettu pääsymaksu ja museoissa järjestetään tapahtumia. Tänä vuonna Varsinais-Suomen museopäivää vietettiin sunnuntaina 29.8.

 







 


 








Punamultamaalia ja ryijyn kudontaa

Nautelankosken museon tämänvuotinen museopäivän päätapahtuma oli punamultamaalin keitto, minkä lisäksi kudottiin pientä Liedon ryijyä ja järjestettiin myllytontun opastamia kierroksia vesimyllyssä. Museon näyttelyihin oli vapaa pääsy. Punamultamaalin keitosta vastasi nainen ja ryijyn kutomisesta mies, joten perinteinen töiden roolijako laitettiin museopäivänä uusiksi.


Pieneen Liedon ryijyyn ehdittiin kutoa päivän
aikana muutama uusi nukkakerros.






Myllytontun touhupolulla

Myllytontun kierroksia järjestettiin päivän aikana kolme. Ne liittyvät Lasten kulttuuripäiviin. Kierrokset on tarkoitettu kaiken ikäisille, ja osallistujina olikin sekä lapsia että aikuisia. Yhteensä tonttu opasti yli sataa ihmistä. Apuna tontulla oli myllärinpoika Matias.



Myllytontun kierros alkoi
kotiseutumuseon edustan leikkipaikalta,
mistä tonttu johdatti museovieraat kotiinsa,
200 vuotta vanhaan vesimyllyyn.
 


Päivä oli kaikin puolin vilkas

Lauri Nautelan museon ja kotiseutumuseon näyttelyissä kävi sankoin joukoin menneisyydestä ja kotiseudusta kiinnostuneita vierailijoita. Yhteensä museossa vieraili lähes 150 ihmistä. Useimmat heistä kävivät myös museon kahvilassa, missä oli tarjolla syksyn sesonkiherkkua omenapiirakkaa.

Tekstin kirjoitti museoavustaja